Inuiattut Ullorsiornermi nunarput, kulturerput ataatsimoornerpullu nalliuttorsiortarpagut. 

Kalaallit Danmark-imi najugalinnut ulloq aamma pingaaruteqartaqaaq. Ullormi tassani kalaallit amerlasuut nunaminnut atassuteqarnertik malugisarpaat. Tassani eqqaamasavut, ilaqutavut, oqaatsivut, nipilersuutit, nerisassat oqaluttuallu Nunatsinnut qaninnerulertittarpaatigut – minnerunngitsumik Nunatsinnut ungasikkaagatta. 

Inuiattulli Ullorsiorneq nalliuttorsiorneruinnaanngilaq. Naatsorsuiffiuvoq aamma: Ullumikkut Danmark-imi kalaaliuneq qanoq innersoq pillugu. Periarfissavut pillugit. Ajornartorsiutivut pillugit, kiisalu kingulitsinnut akisussaaffeqarnerput pillugu. 

Ukioq siullermut qujanaq

Ukiormanna Inuiattut Ullorsiornermi Uagut – Landsorganisationen for Grønlændere i Danmark ataasiliivoq. Taamaattumik assigiinngitsut qujamasuutigisariaqarpagut. 

Kalaalerpassuit Uagut-imik tikilluaqqusimasunut qujavugut. Ilaasartanut, kajumissutsiminnik sulisunut, suleqatitsinnut assigiinngitsutigullu isummersueqataasimasunut tapersersueqataasimasunullu aamma qujavugut. 

Qallunaarpassuit, peqatigiiffiit, tusagassiortut politikerillu kalaallit Danmark-imi nukittunerulernissaannik tapersersueqataasimasut aamma qutsavigivagut. 

Uagut-imi siulittaasup Minik Rosing-ip oqaasii malillugit: 

”Ukioq 2026 Kalaallit Nunaannut imaannaannginnikooqaaq. Nukittusariaqarnerput ataatsimoortariaqarnerpullu pissutigalugit ukiormanna inuiattut ullorsiornerput immikkut ittumik pingaaruteqalersimagunarpoq”

Ataatsimoorneq pingaaruteqavippoq

Danmark-imi kalaaliuneq isumaqanngilaq Nunarput Danmark-iluunniit toqqartariaqaripput; amerlaqaagummi nunani taakkunani marlunni inuuneqartut. Ilinniartuuvugut, sulisuuvugut, ilaqutaqarpugut, ullullu tamaasa Danmark-imi inuiaqatigiit tapersersortarpagut. Tamanna saniatigut kalaaliussuserput, kulturerput oqaluttuassartarpullu nassarpagut. 

Kalaaliussuseq atassuteqarnerlu

Ilaat Nunatsinni inunngorlutillu peroriartorput. Ilaat Danmark-imi inunngorput. Ilaat kalaallisut oqaluttarput. Ilaat kalaallisut paasisarput, naak kalaallisut oqalussinnaanatik. Ilaat inuunertik tamaat Danmark-imi najugaqarnikuupput, naak suli Kalaallit Nunaannut atassuteqarlutik. Ilaat inuunertik tamaat nunat taakkua marluk akornanni nooqattaarnikuupput. Tamatta assigiinngitsutigut kalaaliussuseqarpugut. 

Tamattali assigiimmik kissaateqarpugut: Akuerineqarnissaq. Ataqqineqarnissaq, kiisalu kulturerput, oqaatsivut oqaluttuarisaanerpullu kinguaatsinnut ingerlateqqissinnaanissaat. Taamaattumik kalaallit Danmark-imi najugallit inuinnartut akuerineqarnissaat taamaallaat pingaaruteqanngilaq – inuiattut immikkut ittumik kulturikkut, oqaatsikkut oqaluttuarisaanikkullu kinaassuseqartutut akuerineqarnissarput aamma pingaaruteqarpoq. 

Meeqqavut kalaallisut ilikkarsinnaanissaat kissaatigaarput. Ilaqutat kinguaariit arlallit akornanni oqaatsiminnik attatiinnarsinnaanissaat kissaatigaarput. Kalaallit kulturiat inerikkiartorneqarnissaa kissaatigaarput – Nunatta sineriaata avataani aamma. Kalaallit pisut nuannersuni alianartunilu naapisimaarsinnaanissaat kissaatigaarput. Inuiattut ullorsiornerput pillugu ataatsimoorfissatsinnik, imitsinnik tapersersueqatigiiffissatsinnik kiisalu meeqqat inuusuttullu kinaassutsiminnik ataatsimoorfissaannik pinngortitserusuppugut. Kulturi taamaallaat pineqanngilaq. 

Pisinnaatitaaffiit ataqqinninnerlu inuiaat toqqavigaat

Kalaallit Danmark-imi najugallit ikinnerussuteqartuupput anginngitsut. Inuiaalli angissusaat periarfissanut sunniuteqartussaanngilaq. Tamat oqartussaaqataaneranni nipi anginngitsoq aamma sunniuteqarsinnaasussaavoq – nipi ikinnerussuteqartunut nunalluunniit inoqqaavinut atappat aamma. 

Inuunitsinnut sunniuteqaqataasuni aalajangeeqataanissatsinnut periarfissinneqartariaqarpugut. Oqallinnerni uagut pineqartilluta tusaaneqartassaagut. Inuiaqatigiit inerikkiartorneranni periarfissavut ataqqineqassapput. 

Taamaakkaluartorli nipi nukittooq nammineq pinngortanngilaq – inuit peqataangaangata tusaaneqaraangatalu nipi nukittooq pinngortarpoq. Taamaattumik Uagut-ip kalaallit oqallinnerni peqataatikkusuppai. Kinguaariit tullinnguuttuni kalaallit oqalliseqataasut, maligassiuisut, siulittaasut kulturikkullu ambassadørit nukittorsarusuppagut. Misilittagalinnik ilitsersuisoqartarnissaq, attaveqarfiit minnerunngitsumillu ilisimasaqarneq kinguaariinut tullinnguuttunut ingerlateqqinneqarsinnaanissaat kissaatigaarput. 

Ataatsimoorfinnik nukittunerusunik meeqqanut inuusuttunullu kalaaliussutsimik tulluusimaarnermik tunniussisartunik pinngortitserusuppugut. Taamaasiorutta Nunatsinnut uteqqinnissarput aamma nalunannginnerulissaaq: Danmark-imi kalaaliussuserput ataqqineqaraangat Nunatsinnullu atassuteqarnerput oqaatsivut kulturivullu aqqutigalugu attatiinnarneqaraangat. Kalaallilli ullutsinni aqqusaartagaat puigussanngilarput: 

Isumat pigiliutiinnakkat immikkoortitsinerlu Danmark-imi suli takussaapput

Kalaallit amerlavallaarujussuartut isumat pigiliutiinnakkanik aqqusaagaqartarput, kiisalu kalaallit oqaluttuassartaannik kulturiannillu paasinninnginnermik aqqusaagaqartarlutik. Amerlasoortigut kalaallit eqqunngitsumik millisinneqartarput, tamannalu akuerineqarsinnaanngilaq. 

Qujanartumilli Kalaallit Nunaat maannakkut ukkatarineqarnerata kalaallit tusaaneqartutut akuerineqartutullu misigitippai. 

Kalaallit oqaasii, kulturiat sinniisoqarnerallu immikkoortitsisarnermik naligiinnginnermillu akiuiniermi aamma ilaapput. Sinniisoqarneq paasinninnermik pinngortitsisarpoq. Ilisimasaqarnerup isumat pigiliutiinnakkat nungusartarpai. Inuit ataatsimoornerat ataqatigiissaarisarpoq. 

Qallunaat ukiormanna Kalaallit Nunatsinnik tapersersuinerat qujamasuutigaarput. Qallunaat inuiaqatigiittut oqalliseqatigiinneranni kalaaliulluta akooqataalersimavugut, maannalu kalaallit ataqqineqarnissaat, alapernaaffigineqarnerulernissaat naligiisinneqarnissaallu oqariartuutigaarput. 

Kulturitta inuiaqatigiinni ajunngitsumik sunniuteqarnera kiisalu kalaallit meerartaat kalaaliussusertik tulluusimaarutigalugu peroriartorsinnaanissaat kissaatigaagut. 

Ullumikkut pingaaruteqarpoq – aqagulu suli pingaaruteqarnerulissalluni

Kalaallit Nunaata siunissami namminersornerulernissaanut pingaaruteqarpoq. 

Ullumikkut aalajangikkavut siunissami kalaallit Danmark-imi najugalinnut sunniuteqassapput: Oqaatsitik atorsinnaaneraat, oqaluttuassartartik ilisimassaneraat, kulturertik attatiinnassaneraat kiisalu kalaallit qallunaallu akornanni toqqissimallutik inuusinnaassanerlutik. 

Kalaallit kulturiat attatiinnarneqarnissaa taamaallaat kissaatiginngilarput – inerikkiartorneqarnissaa ingerlateqqinneqarnissaalu kissaatigaarput. Kulturikkut ambassadøreqarnikkut, ilitsersuisoqarnikkut, ataatsimoorfeqarnikkut kiisalu oqallittarnermi kalaallit peqataaneratigut. Tamanna kalaallinut, Danmark-imut kinguaariinnullu tullinnguuttunut iluaqutaassaaq. 

Kalaallit Inuiattut ullorsiorneranni kulturerput, oqaluttuarisaarnerput ataatsimoortarnerpullu nalliuttorsiorpagut. Akisussaaffeqarnerpulli aamma nalliuttorsiorparput:

Oqaatsitsinnik ingerlateqqinnissamut akisussaaffik. 

Kulturtsinnik nukittorsaaqataanissamut akisussaaffik. 

Immikkoortitsinermik akuinissamut akisussaaffik. 

Kalaallit tusaaneqartarnissaannut akisussaaffik. 

Kiisalu kalaallit ullutsinni siunissamilu ataqqineqarnissaannut akisussaaffik. 

Inuiattut Ullorsiornitsinni pilluaritsi – qujanarlu Erfalasorput Danmark-imi aamma amugassiuk.